Pauli Kiurun ehdotus porttikieltojärjestelmästä on jalkapallokulttuurin vastainen

11.1.2023 kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru julkaisi kirjallisen kysymyksensä ministerille ”katsomoturvallisuuden parantamisesta” porttikieltojärjestelmän turvin. Kysymyksen pontena on SUEK:in teettämä selvitys tapahtumien järjestäjien mahdollisuudesta kieltää henkilöitä tulemasta tilaisuuksiinsa sopimusoikeudellisin keinoin voimassa olevien lakien perusteella.

Kysymys asettaa jalkapallon epämieluisalla ja valheellisella tavalla tikun nokkaan ja sisältää katteettomia väitteitä ja mielikuvia ottelutapahtumista ja niiden turvallisuudesta. Esitetyn ratkaisun vaikutukset olisivat parhaimmillaan olemattomia ja huonoimmillaan negatiivisia suomalaiseen jalkapallokulttuuriin.

Kiuru puhuu kysymyksessään ”konkreettisista turvallisuusriskeistä”, jotka koskevat katsojia, joukkueita ja jopa ottelutapahtumien henkilökuntaa. Riskejä aiheuttavat Kiurun mukaan ”järjestyshäiriöiden aiheuttamisen ihannointi, väkivaltainen käytös ja pyrotekniset tuotteet”.

En tiedä kuinka ahkera jalkapallo-otteluissa kävijä Kiuru on, mutta annettu mielikuva ei vastaa todellisuutta. Olen ahkera kotimaisen jalkapallon ystävä ja käyn kymmenissä otteluissa vuosittain.

Katsojat voidaan jakaa karkeasti kahteen eri ryhmään: järjestäytyneet tai puolijärjestäytyneet seurojen kannattajaryhmät ja muut katsojat. Molempien ryhmien odotukset ottelutapahtumasta ovat toki keskenään erilaisia, mutta jo tällä hetkellä on olemassa tapahtumajärjestelyjä, jotka erottavat nämä toisistaan.

Ottelutapahtumassa seurojen kannattajaryhmät eristetään muista katsomonosista, mikä toimii molempiin suuntiin: muut katsojat eivät joudu järjestäytyneiden kannattajaryhmien sekaan, jossa molempien osapuolien toiminta olisi keskenään epätoivottua. Kannattajaryhmät eivät siis ole muiden kannattajien seassa aiheuttamassa uhkatilanteita.

Ne vähät väkivaltatapaukset, joissa osallistujat ovat olleet jalkapallokannattajia, eivät ole tapahtuneet jalkapallo-otteluissa, vaan tyypillisesti metsissä ja soramontuissa kaukana stadioneista.

Väkivaltaan ja esimerkiksi soihtuihin liittyviin tapaturmiin, jotka ovat konkreettisia uhkia, osallistuvat pelkästään ne, jotka ovat tappeluissa, soihdutuksissa tai muussa vastaavassa toiminnassa mukana.

Stadin Derby on ainoa Veikkausliigan ottelutapahtuma, joka on vaatinut laajoja erityisjärjestelyjä sekä ottelutapahtumassa että sen ulkopuolella. Turvallisuutta uhkaavat tilanteet ovat kuitenkin niissä olleet vähäisiä ja sijoittuneet ottelutapahtumien ulkopuolelle.

Narratiivi ottelutapahtumien vaarallisuudesta ja ”huliganismin noususta” on kuitenkin vahvistunut jalkapallo-otteluiden ulkopuolisten väkivaltatapausten johdosta. On kuitenkin valheellista esittää, että tämä olisi jotenkin uusi tai entistä isompi uhka.

Herää kysymys: mitä ovat nämä ”konkreettiset turvallisuusriskit”, joita Kiuru on kokenut jalkapallo-ottelussa?

Maahanmuuttoon liittyvästä keskustelusta tuttu ”Ruotsin tie” vaikuttaa olevan Kiurun käyttämä slogan hänen leimatessaan jalkapallokannattajat huligaaneiksi.

Siinä Kiuru on oikeassa, että Suomesta puuttuu varsinainen porttikieltojärjestelmä, joka perustuu lakiin. Seurat voivat kuitenkin asettaa, ja ovat asettaneetkin, porttikieltoja omille faneilleen.

Jääkin epäselväksi, mitä ovat ne konkreettiset muutokset, jotka tästä lakiin perustuvasta porttikieltojärjestelmästä seuraisivat. Olen huolissani siitä, johtaisiko tällaisen järjestelmän käyttöönottaminen tilanteeseen, jossa esimerkiksi asiattomasta huutelusta tai soihdutuksesta jalkapallo-ottelussa alettaisiin antaa mielivaltaisia porttikieltotuomioita.

Puhuessani asiattomasta huutelusta korostan, että rasismi ei kuulu jalkapalloon. Erotuomareilla on nykyään valtuudet keskeyttää ottelu rasistisen huutelun vuoksi, ja näin onkin tehty muutamassa jalkapallo-ottelussa viimeisinä vuosina.

Rasismitapauksissa katsojan ottelusta poistaminen ja porttikiellon asettaminen olisivat perusteltuja rangaistuksia urheilulajista huolimatta. Kuitenkaan esimerkiksi nuorten jääkiekko-ottelussa viime marraskuussa näin ei tapahtunut.

Puuttuuko Kiurun kirjallinen kysymys oikeisiin ongelmiin? Sanallakaan hän ei mainitse rasistista tai syrjivää kielenkäyttöä tai käytöstä, jotka ovat mielestäni paljon vakavampia ongelmia katsomoturvallisuuden kontekstissa.

Lopuksi on tuotava esille Kiurun selkeä jalkapallovastaisuus. Jos oletetaan, että porttikieltojärjestelmän sinänsä voisi nähdä perusteltuna, ei ole mitään syytä sille, että jalkapallo nähdään ainoana tai edes suurimpana ongelmien näyttämönä.

Kuten Helsingin poliisilaitoksen pääyhdyshenkilö kommentoi Helsingin Sanomissa 11.1.:

”Jostain syystä media kirjoittaa enemmän jalkapallokatsomoissa tapahtuvista ongelmista kuin jääkiekon ongelmista”.

”Jääkiekko-otteluissa on ihan samalla tavalla ellei jopa enemmän järjestyshäiriöitä. Useimmiten ne ovat perinteisiä alkoholiin liittyviä järjestyshäiriöitä. Jääkiekossa on samalla tavalla [kuin jalkapallossa] kannattajakulttuuriin liittyviä sovittuja metsätappeluita.”

Järjestyshäiriöt eivät ole pelkästään jalkapalloon liittyvä ongelma. Suomen suosituimmalla lajilla eli jääkiekolla kuitenkin on erityisasema julkisessa keskustelussa, minkä vuoksi siellä esiintyviä järjestyshäiriöitä vähätellään tai jätetään kokonaan kertomatta mediassa.

Kiurun kirjallinen kysymys vaikuttaakin tästä näkökulmasta hyökkäykseltä jalkapalloa kohtaan. Lakiin perustuvalle porttikieltojärjestelmälle voi olla Suomessa paikkansa, mutta kysymyksessä annetut mielikuvat jalkapallo-ottelusta erityisen vaarallisena tapahtumana eivät vastaa todellisuutta.

– Vertti Värekoski

Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *