Vaaliteemat

Tarkennan alla niitä teemoja, johon erityisesti keskityn vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Näiden minulle henkilökohtaisten aiheiden lisäksi pidän välttämättöminä toimenpiteitä, joilla saavutetaan kaikille reilu siirtymäpolitiikka, josta kerron tarkemmin yksityiskohtaisten tavoitteideni jälkeen.

1. Harrastusmahdollisuudet kaikille
Olen harrastanut joukkueurheilua lähes koko ikäni. Vaikka olen taustaltani liikunnan harrastaja, en pidä mitään harrastusta toista arvokkaampana.

Harrastukset opettaa ihmisille erilaisia kykyjä kuten ryhmässä toimimista ja tapoja käsitellä onnistumisia ja pettymyksiä. Ne ovat myös verraton tapa toteuttaa itseään.

Koen henkilökohtaiseksi tavoitteekseni mahdollistaa harrastukset kaikille, myös vähävaraisille. Taustana tässä on muun muassa vuoden 2018 tutkimus, jossa todetaan valtion tuen kohdentuvan heikosti lasten ja nuorten harrastuksiin. Hälyttävin osuus tutkimuksessa on, että yhä useampi on jättänyt harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen vuoksi.

Harrastustoiminta kytkeytyy muun muassa liikkumattomuudesta aiheuttaviin kansaamme koskeviin terveysongelmiin ja syrjäytymiseen.

2. Laadukasta opetusta kaikille
Oppimistulokset ovat osoittaneet laskevaa trendiä Suomessa. Samaan aikaan luokanopettajat ovat hankalassa asemassa.

Luokanopettajakoulutuksen suosio onkin laskenut viime vuosina, mikä on huolestuttava kehityskulku alalle. Takana on myös pahin koronapandemian aika, joka sai opettajat keksimään uusia opetustapoja tyhjästä.

Opettajat olivat vuonna 2022 lakossa ensimmäistä kertaa 40 vuoteen.

Luokanopettajat tarvitsevat työrauhan ja resursseja työnsä tekemiseen. Opettajat ei saa tarpeeksi tukea työssään, eikä asiaa auta työpaikkojen sisäinen epätasa-arvo, jossa määräaikaisten työntekijöiden työsuhteita ketjutaan ja vältetään näin muun muassa loma-ajan palkan maksaminen säästöjen toivossa.

Osana ratkaisua olennaiset tukitoimet eli tässä tapauksessa oppilas- ja sosiaalihuolto vaativat lisää panostuksia, koska tilanne jossa ADHD-tutkimuksia tehdään lapsille entistä enemmän ja nepsy-oppilaat jonottavat vuosikausia sosiaalihuollon apua, eikä kouluissa ole psykologeja, on kestämätön.

Opettajien on aika saada tarvittava tuen ja palkan määrä, koska se on korvaamatonta. Laadukas opetus on myös asia, josta Suomi tunnetaan maailmalla, mutta kehitys on ollut epätoivottua ja siihen on selkeät syyt.

3. Tasapainoinen asumisrakenne ja mekanismit asumisen tueksi
Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen kanssa työskennellessäni olen huomannut asetelman, joka vuokra-asuntojen markkinoilla on.

On pidettävä huoli, että asuntotuotannossa pidetään huoli tasapainoisesta asumisrakenteesta ja viihtyisistä asuinalueista, jotka rakennetaan palvelemaan asukkaita. Eri asuinalueille tulee rakentaa sekaisin vuokra-asuntoja, omistusasuntoja ja esimerkiksi asumisoikeusasuntoja, joilla vähennetään asuinalueiden eriytymistä ja segregaatiota.

Kaupunkeihin rakennettavat vuokra-asunnot ohjaavat kysyntää. Tällä hetkellä halutuille alueille rakennetaan rakennuttajien toiveiden mukaisia asuntoja, joiden tavoitteena on mahdollisimman suuri tuotto.

Hintojen ja korkojen noustessa yhä harvemmalla on mahdollisuudet ostaa oma asunto. Vuoteen 1996 saakka valtio myönsi yksityishenkilöiden korkotukilainoja, jotka mahdollistivat asunnon hankkimisen useammalle.

Korkotukijärjestelmä voisi olla mahdollisuus ohjata asukkaita energiatehokkuuden lisäämiseen asuntokauppojen ja remonttien yhteydessä.

4. Julkisen liikenteen ja pyöräilyn kehittäminen
Koska kaikilla ei ole varaa eikä mahdollisuutta ostaa sähköautoa, eikä tilanne, jossa kaikilla on sähköauto, ole mahdollinen mineraalien rajallisesta määrästä johtuen, sähköistetty julkinen liikenne ja lihasvoimalla tehtävä liikkuminen ovat tärkeitä liikkumismuotoja.

Valtion pitää aktiivisesti ohjata kuntia uusien pyöräväylien, bussi- ja raideliikenteen ynnä muiden kestävien joukkoliikenneratkaisuiden kehitykseen.

Energiantuotanto pitää myös saada kestäväksi vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja korvaamalla käyttöä tuuli-, aurinko- ja ydinvoimalla.

Reilu siirtymäpolitiikka
BIOS-tutkimusyksikkö ennakoi yhteiskunnan sosio-ekonomisia muutoksia ja julkaisee näistä tietoa mahdollisimman ymmärrettävässä muodossa. Nykyisessä globaalien ilmasto-, kestävyys- ja biodiversiteettikriisien maailmassa sen tuottama tieto on ensiarvoisen arvokasta.

BIOS toteaa, että jatkuvan kasvun politiikka vaatii siirtymää siirtymäpolitiikkaan. Siirtymäpolitiikka tässä tapauksessa tarkoittaa fossiilisista polttoaineista ja luonnonvarojen liikakäytöstä luopumista. BIOS on julkaissut Siirtymäpolitiikan kojelaudan, joka yksiselitteisesti toteaa valtion päätehtäväksi radikaalin ilmastopäästöjen vähentämisen.

Hiilitasapainon saavuttaminen ja luonnonvarojen kokonaiskäytön vähentäminen ovat itsestäänselviä tavoitteita, jota tukevat tasapainossa oleva valtiontalous, yhteiskunnallinen resilienssi ja yhteiskunnalliset muutokset kuten siirtymätyöllisyys, joka tarkoittaa ekologisesti kestävien töiden syntymistä ympäristötavoitteiden toteuttamisen vuoksi.

– Vertti Värekoski

Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *